Altaan huolto

Altaan huolto vaihtelee päivittäisestä viikoittaiseen ja kuukausittaiseen. On myös olemassa vuosihuoltoon kuuluvia pikku toimenpiteitä, kuten loisteputkien vaihto. Huom! vuosihuoltoon ei kuitenkaan kuulu koko altaan tyhjennys, mikä on ehdottomasti kiellettyä!

Päivittäinen huolto:

Ruokinta:

Ruokin kalojani joka päivä, mutta lähinnä aamuisin. Joskus ruokin myös illalla. Ruokin niitä päivittäin, mutta viikossa pidän yhden paastopäivän, että kalat saisivat puhdistaa akvaarion mahdollisista levistä ja ruoantähteistä. Itselläni on useita lajeja ruokaa kaloilleni, joita annan vaihtelevasti niille. Välillä annan myös pakasteruokaa kuten surviaista ja katkarapua.

Mikäli haluaa kasvien välttyvän nakertelun kohteeksi tulemiselta, kannattaa proteiinipitoista ruokaa, kuten surviaiset ja suurin osa hiutaleruuista, täydentää kasvisruualla. On tärkeää, että antaa kaloille oikean määrän ruokaa. Riitävä määrä on se mitä kalat syövät parin minuutin aikana, ei sen enempää. Parempi olisi ruokkia usein ja vähän, kuin että kerralla ja paljon.

Kuolleiden kalojen ja kasvien poistaminen:

Akvaariossani on suuresta kasvimäärästä johtuen lähes päivttäin irronneita kasvien lehtiä, jotka poistan haavilla pois. Kaloja kuolee onneksi harvemmin, mutta poistan nekin heti kun huomaan. Muutoin ne alkavat nopeasti mädäntyä ja pilaavat veden. Erityisesti johonkin sairauteen kuolleita kaloja ei kannata antaa muiden kalojen syödä, tautien leviämisen estämiseksi.

Levien tarkkailu ja poistaminen:

Magneettikäyttöiset leväraapat ovat tähän tarkoitukseen parhaita ja niillä on helppo pitää ainakin etulasi levättömänä, pyyhkimällä se päivittäin. Erityisesti takalaseihin kasvavat punalevät on helppo puhdistaa esim. sienellä. Myös piilevät on hyvä hangata ajoissa pois kivien pinnoilta jos niitä on näkyvissä.

Teknisten laitteiden toiminnan tarkistaminen:

Loisteputkien toiminnan huomaa yleensä helposti pelkällä vilkaisulla, mutta esim. suodatin täytyy tarkistaa tarkemmin, että vesi virtaa. Omassa altaassani virtaus on pinnassa melko voimakas ja tarkkailen sitä päivittäin. Myös lämmittimen toimintaa kannattaa seurata, ja lämpömittaria tarkkailemalla sitä voi säätää oikeaan suuntaan. Lämpötilan tulisi olla kasvi- ja kalalajeista riippuen 24-28 astetta.

Viikoittainen huolto:

Vedenvaihto:

Akvaarion koosta ja kalamäärästä riippuu, kuinka usein ja kuinka paljon vettä akvaarioon pitää vaihtaa, mutta itse vaihdan 80 litraa viikoittain. Se on noin puolet vesimäärästä, mikä on yleinen suositus. Jos altaassa on vähän kaloja tilavuuteen nähden, niin riittää kun vaihtaa kolmanneksen viikottain. Yli puolta vesimäärää ei kuitenkaan tulisi vaihtaa, ettei veden laatu muuttuisi liikaa kerralla ja veteen pääsisi liikaa haitallisia aineita hanaveden mukana. Muutoin vettä voisi vaihtaa vaikka kaiken altaasta.

Akvaarioon on kuitenkin pakko vaihtaa vettä, jotta kalat ja kasvit voisivat hyvin. Vettä vaihdetaan hyvin harvoin liian usein, ja suurin syy kalojen sairasteluun ja kasvien huonoon kasvun on usein huonossa ja vanhassa vedessä.

Ennen annoin veden seistä vähän aikaa saavissa, ennen kun laitoin sen akvaarioon, jotta veteen mahdollisesti sekoittuneet kaasut saisivat haihtua. Kun tarkistin asian vesilaitokselta ilmeni ettö paikallinen vesi oli niin hyvää että lopetin seisottelun. Nykyään lasken uuden veden letkulla suoraan altaaseen.

Omalla asuin paikkakunnallani vesi on lähes neutraalia ja hyvin pehmeää. Siksi joudun lisäämään veteen pH miinusta ja vedenparannusainetta (mahdollista klooria varten). Vedenvaihto tapahtuu kätevästi pitkällä vedenvaihtoletkulla. Koska minulla on pohjalla hiekkaa ei sitä tarvitse erikseen lapota. Kierteissarvikotilot hoitavat pohjan puhdistamisen puolestani. Sorapohja pitäisi möyhiä ja lapota huolellisesti tukkeutumisen estämiseksi. Kasvien ympäristö tosin kannattaa jättää imuroimatta, ettei vanhingossa imaisisi kallisarvoisia pohjaravinteita viemäriin.

Vesiarvojen mittaus:

Vesiarvojen tarkkailu on tärkeää, sillä ne kertovat altaan hyvinvoinnista ja auttavat ongelmia selvitettäessä. Olisi tärkeää mitata edes pH, kokonaiskovuus (GH), karbonaattikovuus (KH), nitraatti (NO3), nitriitti (NO2). Nämä vesiarvot saa selville helpoiten testiliuskalla.

Liuskatestit eivät anna mitään kovin tarkkoja arvoja mutta ovat parempia kun ei mitään. Parempi ja kalliimpi vaihtoehto on tippatestit. Ne ovat riittoisampia ja tarkempia. Itse käytän tippatestejä. Testilaitteita saa akvaariokaupasta.

Kaikkien arvojen viikoittainen seuraaminen ei ole välttämätöntä vaan mittaan itsekin lähinnä nitraattia ja pH:ta, koska kovuus pysyy samana viikosta toiseen. Nitraattia mittaamalla tietää, koska vaihtaa vettä. Nitraatti ei saisi nousta yli 20 mg/l. Vaikka nitraatti on kasviravinne se haittaa kasvien kasvua, jos sitä on liikaa. Levät alkavat kasvaa heti kun nitraattia muodostuu liikaa.

Kasvien lannoitus:

Kasvien runsaan kasvun takaamiseksi olen lisännyt jokaisen vedenvaihdon yhteydessä 10 ml akvaarioseuralta ostamaani kasviravinnetta veteen. Nykyään laitan miekkakasveille lisäksi itsetehtyjä savilannoitepalloja, jotta ne kasvaisivat paremmin. Savipallot kestävät pohjassa pitkään, enkä lisää niitä joka viikko altaaseen. Nestemäinen kasviravinne sen sijaan kuluu nopeasti loppuun, ja sitä on siksi laitettava altaaseen viikoittain. Kaikkia kasviravinteita on käytettävä varoen, etteivät kasvien lisäksi, myös levät alkaisi kukoistaa.

Silikonisaumojen kunnon tarkistaminen:

Samalla kun vaihdan vettä tarkistan silikonisaumat, erityisesti takanurkista ja katto-osista, kun vedenpinta on kerrankin alempana. Mahdolliset levät, joita silikoneihin kasvanut on hyvä raappia irti ennen kuin levät pääsevät silikonin ja lasin väliin, jolloin niitä on lähes mahdotonta enää poistaa.

Suodattimen pesu:

Suodattimen tyypistä ja käyttötarkoituksesta riippuen suodatin pitää puhdistaa joko parin viikon tai kuukauden välein. Biologiseen suodatukseen käytetään useimmiten ulkosuodattimia, joiden teho on mitoitettava altaan kokoon niin, että puhdistusväliksi tulee 4-6 kuukautta. Silloin suodattimen bakteerikanta ei pääse järkkymään liian usein. Mekaaniseen suodatukseen valitaan puolestaa usein sisäsuodatin, jonka voi huoletta puhdistaa vaikka joka viikko, mutta vain jos sen tehtävänä ei edes ole sisältää bakteerikantaa. Biologisen suodattimen tarkoitus on ensisijaisesti hajottaa haitallisia yhdisteitä. Mekaaninen suodatin sen sijaan keskittyy keräämään vedesta roskia, ei hajottamaan kuona-aineita. Itse puhdistan ulkosuodattimeni n. 4 kuukauden välein ja sisäsuodattimen jokaviikkoisen vedenvaihdon yhteydessä.

Kasvien karsinta ja istutus:

Karsin kasveja usein, jopa päivittäin, mutta olisi hyvä edes viikoittain katkoa köynnös kasveja ja istuttaa uusia taimia tai poistaa ylimääräisiä kasveja. Esim. vallisnerian lehtiä on hyvä lyhentää viikoittain, ettei akvaario varjostu liikaa. Yleensä vedenvaihtojen yhteydessä kasveja nousee pohjasta ylös ja niitä on hyvä istuttaa takaisin.

Vuosittainen huolto:

Loisteputkien vaihto:

Loisteputket menettävät valovoimansa vuodessa ja usein hajoavatkin puolessa toista, joten ne kannattaa vaihtaa vuosittain. Kaikkia loisteputkia ei tosin pitäisi vaihtaa kerralla, paitsi tietysti altaissa joissa on vain yksi putki. Itselläni on erikseen kasvivalaisin ja yleisvalo, jotka vaihdan aina vuorotellen. Akvaariovalaisimissa kannattaa muuten käyttää erikseen akvaariokäyttöön tarkoitettuja loisteputkia, mikäli haluaa kalojen ja kasvien viihtyvän kunnolla.

Sisustuksen muuttaminen:

Sisustusta on hyvä muuttaa aina välillä, mutta pitäisi vältää kovin usein tapahtuvia muutoksia. Se tietenkään ole pakollista jos on tyytyväinen akvaarioonsa tai sisustus on kiinteä. Mutta esimerkiksi kerran tai kaksi kertaa vuodessa tapahtuva muutos tuo kummasti vaihtelua akvaario näkymään, ja esimerkiksi kantoja kannattaa tarkkailla, sillä imumonnit jyystävät niitä aika nopeasti, ja vanhat pieniksi menneet kannot on hyvä vaihtaa uusiin. Itse muuttelen kivien ja kantojen paikkaa pari kertaa vuodessa. Se johtuu osin kasveista, jotka vaativat aina välillä lisää tilaa, jota on pakko vetäistä jotenkin "tyhjästä" ;)

Takaisin Etusivulle