Avainkirjoahven


(Aeguidens Maronii)(Keyhole Cichlid)
Kotiseutu: Guayana (Etelä-Amerikka)
Koko: 13-15cm
pH: 6,5-7,5
kovuus: ei kovin tarkka veden laadusta
Lämpötila: 22-26ºC
Lisääntyminen: Kutee helposti seura-akvaariossakin
Sukupuolierot: Koiraalla selkä- ja peräevä teräväkärkisiä, naarat pienempiä jä pyöreäeväisempiä
Akvaarion koko: väh. 150 l, mieluiten 200 l
Elintavat: Rauhallinen reviirikala

Rauhallinen keski-suuri kirjoahven joka sopii mainiosti seura-akvaarioon myös aloittelevalle akvaristille. Toisaalta allas saisi olla suuri. Pituutta altaassa saisi olla ainakin metri. Jättää muuta kalat rauhaan myös kutuaikana. Ja lisäksi aika pitkäikäinen ja kestävä, eli ei kovin herkkä vedenvaihteluille. Avainkirjoahven on myös niitä harvoja kirjoahvenia, jotak viihtyvät myös viileässä vedessä. Avainkirjoahvenen yleisväritys on harmaa mutta silmästä otsalle kulkee musta viiva, mistä ilmeisesti tulee englanninkielinen nimi "Keyhole Chiclid", ja lähes pyrstön tyvessä ylhäällä selässä on musta laikku. Koiraat erottaa naaraista parhaiten evien kärkien perusteella. Koiraalla on selkeästi terävämpi selkäevän kärki.

Avainkirjoahven on luonteeltaan melko arka ja tarvitsee siksi paljon piilopaikkoja. Siksi akvaariossa tulisi olla paljon kasveja, kiviä ja juurakoita, joista muodostuu piiloja, mutta toisaalta myös paljon vapaata uimatilaa. Vaikka avainkirjoahven kasvaa melko kookkaaksi se soveltuu myös pienten kalojen seuraan, koska ei ole mikään räyhääjä luonne. Monnisetkin saavat temmeltää pohjalla rauhassa, tosin kutuaikana reviiriä puolustetaan tunkeilijoilta. Ruuaksi kelpaa hiutaleet, mutta kannattaa antaa mahdollisimman paljon elävää tai pakastettua ruokaa, erityisesti jos haluaa saada kalat kutemaan. Toisinaan avainkirjoahvenelle maistuu pohjatabletitkin.

Avainkirjoahven lisääntyy helposti seura-akvaariossakin. Kalat valiotsevat kutupaikakseen tasaisen alustan, kuten kiven, juurakon tai esim. kukkaruukun palasen. Ensimmäiset kutukerrat voivat mennä harjoitteluksi, mutta ennen pitkää vanhemmat jo kasvattavat pientä poikuetta. Kudun tapahduttua molemmat vanhemmat jäävät vahtimaan mätiä ja poikasia. Kalat ajavat tunkeilijat pois, mutta reviiri ei kasva kohtuuttoman suureksi, ja yleensä muut kalat saavat olla rauhassa. Poikasten kuoriduttua vanhemmat vartioivat niitä ja ohjaavat ne ruokapaikoille. Poikaset kasvavat nopeasti jos niitä ruokitaan säännöllisesti.


Takaisin